Aloitin angstilla höystetyn täytetyn kuorrutetun ja maustetun tekstin kirjoittamisen, mutta päätin talloa sen ja yrittää kirjoittaa jotain vähän kivempaa fantsumpaa kliffampaa nastampaa hauskempaa.
Talking about a writer's block
Olen täysin rakastunut. Head over heals. Täysin rakastunut musiikkimakuuni ja ipodini sisältöön. Iki-ihanien Starsien ja The Jezabelsien ja Big Scaryn ja Florence + The Machinen lisäksi sellaiset nimet kuin Apparat, Fink ja Sneaker Pimps ovat löytäneet tiensä luokseni, come home to mama jne.. Uusi musiikki tuo tullessaan aina niitä hetkiä, kun paikoillaan fiilistely, hetkeen ja musiikkiin unohtuminen tuntuu ainoalta oikealta ja aidolta asialta.
Mitäs muuta kivaa fantsuu kliffaa nastaa hauskaa keksisin
...
No helvetti eikö blogi ole muun muassa juuri sitä varten että sinne voi purkaa kaikki paskat vittumaiset kusipäiset asiat hyvällä omallatunnolla. Jos niitä ei syystä tai toisesta jaksa jakaa lähipiirille, niin eikö niistä pitäisi nyt vittu soikoon pystyä kirjoittamaan tähän itsekeskeisyyden virtuaalisen ruumiillistuman huipentumaan. Noh, minkäs teet kun päänsisäinen sensori, se haarniskaan verhoutunut vartija synkkien ajatusten ja syvimmän minäni portilla IS BACK.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti