Sosiaaliset vaatekaapit ja lipastot kaipaavat niin maan perkeleellistä kesäsiivousta, että Cillit Bang alkaa jo ryömiä komerosta keskelle lattiaa, korkki auki käyttövalmiina. Syksy näyttää uudelta ja kimaltelevalta, enkä halua raahata ihmissuhdehaamujen täyttämiä jätesäkkejä mukanani.
Puhdas pöytä. Mutta saatana kun keittiö on täynnä paskaisia lautasia ja laseja. Miten helvetissä ne voi jättää huomioimatta? Paljonko hyötyä on sitruunan tuoksuisesta tulevaisuudesta, jos saattajana on ruuantähteiden paskainen lemu?
Kaikkia tiskejä ei vaan voi tiskata. And there's no such thing as "puhdas lika".
Out with the old and in with the new. Nyt olisi sen aika. Uusi tulee väkisinkin, riippumatta siitä kuinka tiukasti vanha on kääriytynyt keskivartalon ympärille.
Syksyssä suurimpana vastaanottajana on treenit. Uudet ihanat kujeet ja mahdollisuudet. Rakkaita armaita tuttuja lajeja, uusia outoja hämmentäviä lajeja. Odotan odotan odotan teitä, tulkaa luokseni kullanmurut ennen kun lihasvoima katoaa toimettomuuden paineen alla.
Vähemmän tärkeänä (miltei vastenmielisenä?) kohdattavana on uusi opiskelupaikka, elättäjä. Fiksut voivatkin lukea rivien välistä sen julman totuuden, että joudun tyytymään opiskelupaikkaani. Eli ujot unelmat haistattivat pienet paskat - ainakin vuodeksi. Onneksi tanssi on kurkistanut uusien kadun kulmien takaa, ja voin vain toivoa saavuttavani edes muutaman pilkistävän pärstän ennen kun ne katoavat.
Hiphei heissulivei, jaksetaan vielä huomiseen.
Puhdas pöytä. Mutta saatana kun keittiö on täynnä paskaisia lautasia ja laseja. Miten helvetissä ne voi jättää huomioimatta? Paljonko hyötyä on sitruunan tuoksuisesta tulevaisuudesta, jos saattajana on ruuantähteiden paskainen lemu?
Kaikkia tiskejä ei vaan voi tiskata. And there's no such thing as "puhdas lika".
Out with the old and in with the new. Nyt olisi sen aika. Uusi tulee väkisinkin, riippumatta siitä kuinka tiukasti vanha on kääriytynyt keskivartalon ympärille.
Syksyssä suurimpana vastaanottajana on treenit. Uudet ihanat kujeet ja mahdollisuudet. Rakkaita armaita tuttuja lajeja, uusia outoja hämmentäviä lajeja. Odotan odotan odotan teitä, tulkaa luokseni kullanmurut ennen kun lihasvoima katoaa toimettomuuden paineen alla.
Vähemmän tärkeänä (miltei vastenmielisenä?) kohdattavana on uusi opiskelupaikka, elättäjä. Fiksut voivatkin lukea rivien välistä sen julman totuuden, että joudun tyytymään opiskelupaikkaani. Eli ujot unelmat haistattivat pienet paskat - ainakin vuodeksi. Onneksi tanssi on kurkistanut uusien kadun kulmien takaa, ja voin vain toivoa saavuttavani edes muutaman pilkistävän pärstän ennen kun ne katoavat.
Hiphei heissulivei, jaksetaan vielä huomiseen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti